sunnuntai 30. joulukuuta 2018

uutta ja vanhaa vuoden vaihtuessa


Vuodenvaihteen väri-ilotulitus Jokkemaasta



Olen käynyt joululomalla muutamassa taidenäyttelyssä. Valintaperusteena yleensä on, että tiedossa on jotain värikästä. Ensin Galerie Forsblom, jossa Raili Tang: Viridian. Oi, se on minun lempivihreitä! Muistin vanhat öljyvärini ja ihanan suuren viridian tuubin, jolle oli paljon käyttöä. Kaivoin värilaatikon kaapista, mutta se vihreä olikin jo loppu. Eikä ihme, maalauksesta on kulunut jo vuosia. Vain smaragdin vihreä oli jäljellä.


Ei se mitään, vihreää kuin vihreää, niin hyvä tulee. Gallerian toinen näyttely oli myös mielenkiintoinen; Adam Saks: Infinite Voyage. Hmm, mielenkiintoinen tekniikka.



Poikkesin myös Kouvolan taidemuseo Poikilossa, jossa on esillä Pekka Nissinen: Elämän kirjo - retro. Kyllä värillä hemmoteltiin, ihanan piristävää. Oli jopa hankittava museokaupasta omaksi Värppi, luovuuden mittatikku.


"Värppi on inspiraation syttyttäjä". Ja ihminenkin voi olla värppi. Hih, hauskaa!

******
Toivotankin teille oikein värppien täytteistä tulevaa vuotta!

****

ps. Ei niinkään loppukevennys: Tänä uutena vuonna tulivuoripaukkujen ampuminen saikin aika hurjan säväyksen maailmalta, huh!


sunnuntai 23. joulukuuta 2018

maalattua joulua



Tämän joulun väri on:

neonkeltainen!

Tai yritin maalata pienen tekokuusen keltaisella spraymaalilla. Mutta ei se ole vielä yhtä hieno kuin köynnös.  Olisi ehkä pitänyt valita valkoinen tekokuusi pohjaksi. Kuuseen on myös solmittu kangaspaloja (matonkudetta) väriä tuomaan. Suikaleita voisi vähitellen lisätä. Ja tietysti itse maalatut pallot.





Joulukorteiksi kierrätin maalaamalla akryylimaalein erilaisia pahvipakkauksia. Joulutorttutaikinalaatikko on erityisen hyvä ja niitä kertyy sopivasti ennen joulua useita. 
Korteissa värimaailma oli sini-viher-kultainen.


Sormimaalausta ja leimasimia.



Rauhaisaa joulunaikaa! Toivottavasti aikaa löytyy käsitöillekin.

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

joulu lähestyy


Hyvää kolmatta adventtia!

Jouluvaloja on jo laiteltu.






Marokon matkakirja on jo kansia vaille valmis. Niitä pitää vielä vähän miettiä.



Luettavana kuva/tietokirja Explorers' Sketchbooks eli kirja tutkimusmatkailijoiden muistikirjoista, erityisesti niiden kuvituksesta, piirroksista ja maalauksista. Ihanaa selattavaa, taidokasta työtä. Kyllä se on ennenkin monien veri vetänyt maailmalle uutta tietoa keräämään.


sunnuntai 9. joulukuuta 2018

valopilkku 2018/1


Voi kääk, miten pimeää! Valopilkun aika!




Tilanne on niin paha, että heti alkuun kaksi kuvaa. Kuvailin helteillä kukkapenkkiä, jossa on erivärisiä kuunliljoja ja keijunkukkia. Sekä auringonvaloa.

***
Jokkemaan valopilkkujen on tarkoitus olla pieniä piristysruiskeita talven pimeän keskellä. Kyllä se kesä sieltä tulee!


sunnuntai 2. joulukuuta 2018

joulu hiipii jokkemaahan


Hyvää ensimmäistä adventtia!

Nyt kävi vanhanaikaisesti. Mitään turhaa jouluroinaa ei pitänyt ostaa, mutta kun olen bongaillut niin ihkuja joulukoristeita. Hiipivä tiikeri! Nököttävä kaktus!



Kaktuksen mallinen joulupallo, iik. Eikun tämä ON kaktus ja...


... nämä joulupallot 😄 ja kissoja.



Kierrätyskeskuksesta maalattu kirahvipallo. Näille pitää nyt tuunata asiallinen joulupuu, suunnitelma on. Väriä tarvitaan.

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

muodikas mehiläisvaha


Eräänä pimeänä iltana tartuin aiheeseen, josta olen hämärästi ollut tietoinen mutta vasta Strömsössä nähtyäni sain mitään aikaan. Hirveän huonosti olen viime aikoina jaksanut tietokoneella nettiä koluta eli ei tule äkillisiä "tuo pitää tehdä!" -inspiraatioita. Kännykkää en osaa netin selaamiseen käyttää, enkä aio opetellakaan. Puhelinta pidetään eteisen pöydällä ja vastataan siihen kun se soi. Näin on aina ollut. Muu on turhaa hömpötystä. Pinterest-tilin loin mutta en ole silläkään käynyt varmasti vuoteen. Mikähän tälläisen flegmaattisuuden on saanut aikaan? Joku digiähky?

Asiaan: Jääkaapissa on kuivahtanutta mehiläisvahaa omatekoisista voidehommista ja luoja nähköön kangastilkkuja tursuu joka kaapista. Silitin siis äkkiä pari kangaspalaa mehiläisvahakääreeksi.



Näihinkö se nyt muka pitäisi eväsleipä kääriä? Olen vähän skeptinen mutta voin toki kokeilla. Taidan kyllä lisätä jonkin kuminauhan, ettei eväät leviä reisussa reppuun kuin entisellä Jokisella.

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

pajuvarasto


Pitkästä, pitkästä aikaa kävin keräämässä pajuja punottavaksi. Tekee nimittäin mieli tehdä ensi kesäksi kukkatukia puutarhaan (tai siis pihaan, puutarha kuulostaa liiottelulta).

Nyt on hyvä aika kerätä kun lehdet ovat pudonneet mutta ei ole vielä lunta. Nyt saavat tekeytyä ja sitkistyä jonkun aikaa, riippuu vähän säistä.


Luonnonpajuja kun ovat, niin on vähän vaikea löytää tarpeeksi pitkiä ja oksattomia loimipajuja. Ohuita kudepajuja tukiin menee aika vähän, jospa näillä selviäisi. Onneksi lähistöllä oli raivattu pusikoita, joten oli sopivasti kasvanutta vesaa. Vanhoilta pajunpunonta-ajoilta pn jäänyt tapa pitää silmällä tien laitoja ja sähkölinjojen alusia hyvien pajuapajien toivossa.



sunnuntai 11. marraskuuta 2018

neuletuskailua


Tämä siis niin ei ole minun laji.

Olen siirtynyt ensimmäisessä neuleessani violettiin vaiheeseen. Loppu häämöttää, mutta se ei tule hetkeäkään liian aikaisin. Kerrokset ovat loppumattoman pitkiä. Tylsistyn kuoliaaksi.


lauantai 3. marraskuuta 2018

pyhäinpäivää



Hyvää Pyhäinpäivän viikonloppua!

Kuukauden takaiselta Saksan matkalta jotain teemaan sopivaa "matkailumainosta": Kiertelin muun muassa Schwäbische Albin kalkkikiviluolia. Tässä niistä syvin, Tiefenhöhle Laichingenissa.


Portaita ja käytäviä pitkin pääsee laskeutumaan noin 55 metrin syvyyteen maan alle.
Siis suurin piirtein samaan syvyyteen kuin Länsimetron syvin kohta Lauttasaaren salmen alla :)


Luola on veden syövyttämä ja siellä onkin aika kosteaa, mutta täällä ei ollut mitään valtavan suuria tippukiviä. Aika huimia kuiluja ylös ja alas. Ihan jännää, etenkin kun kuljin siellä ihan yksin.




Pöö! Sanoo opastuskeskuksen luolakarhun luuranko.


Kurpitsoja oli myynnissä joka paikassa, nämä kuvasin Ulmissa. Schwäbishe Alb oli oikein mukavaa matkailuseutua, Stuttgartin ja Ulmin välissä. Paljon erilaista nähtävää.

Rauhaisaa viikonlopun jatkoa!

***
matkailulinkkejä

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

ei mikään sisustuslehti-ikkuna


Kokeilin taas uutta juttua: Lähetin kuvan sisustuslehden "lukijan kuva -osastoon". Huonekasveista kun oli kysymys. Ikkunalautaa on kyllä pahuksen vaikea kuvata kivasti ja eipä otosta julkaistu mutta onhan minulla tämä oma julkaisukanava! Sinänsä hassua, koska tilanne on taas muuttunut. Kuva esittää jo menneisyyttä. Siirtelen ja vaihtelen kasveja kuitenkin aika usein. Jyväskylän reissulta tuli Viherlandiasta uusia kasveja ja uusia ruukkujakin on hankittuna.


Viherkasvit kun ovat valtavirtaa, niin ruukuissa on harvinaisen hyvät valikoimat. Hamstraan niitä nyt varastoon. Netistä tilasin, paitsi kasvoruukku ja kaktus Viherlandiasta. Pyöritellään näitä sitten keväällä taas uusiksi.


Kiva että sain ostettua uuden piispanhatun (kaktus) keväällä mädänneen tilalle. Vaihdoin sille ruukun ja huonostihan siinä kävi.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...