lauantai 16. syyskuuta 2017

matkakuumetta taas


Ilmassa taitaa olla vähän matkakuumetta.


Sain tuliaisiksi hienon käsintehdyn nahkakantisen muistivihkon. Tulevia matkakertomuksia varten. Keräsin tähän yhteen muutamia muitakin matka-aiheisia hankintoja. Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta Etna-matkamuistolautanen ja Etsyn kautta muutamia insipiroivia kuvia: kartta- ja kaktuskollaasit sekä pikku kortti.



Voi, en kyllä ollenkaan osaa heittää koko matkasuunnitelmaa romukoppaan ja lähteä vaan, en ole sen tyyppinen ihminen.  Eiväthän asiat koskaan mene ihan suunnitellusti ja osaan sentään sopeutua.


Karttakollaasissa oli niin hauskasti juuri se gepardimatkan kohta :)


Etnakin on vielä näkemättä eikä nytkään ole sen vuoro, toivottavasti joskus loksahtaa asiat kohdalleen ja onnistuu.

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Tekstiilit uusiks osa 2


Terveisiä eilisestä Tekstiilit uusiks -kierrätystapahtumasta Hämeenlinnasta.

En ehtinyt itse ihan kaikkea kiertää ja esitelmätkin jäivät kuulematta. Ehdin napata vain muutaman kuvan ihan siitä lähiympäristöstä. Siinäkin oli jo vaikka mitä hauskoja opiskelijoiden (ja kurssilaisten?) tekemiä käsitöitä.


Virkatulla polkupyörällä ajava kissa :)


Räsylinnut olivat selvästi suosittuja. Niitä moni tutkaili tarkkaan ja Valkeakosken opistolla näytti olevan kurssi tulossa. Vaikeita kuvattavia kun eivät pysy paikallaan.


Läpsykkähousut, nämä olisivat ihan mahtavat! Tekstiilien kierrätystä näkyi todella monella tavalla tehtynä. Monenlaista ideaa olisi ollut tarjolla.


Minun virkkuut olivat siinä myös esillä ja itse virkkasin ja kehuin vapaavirkkauksen suloja. Kävihän siinä moni ihminen tunnustamassa, että se ohjeiden seuraaminen latistaa käsityöinnon eli hengenheimolaisia löytyy. Muutama vanhempi henkilö omistikin jo Villit virkkausmallit -kirjan ja aikoivat heti kaivaa sen naftaliinista. Sille kuulemma 80-luvulla naureskeltiin, ei tainnut aika olla kypsä sellaiseen. Eihän tälläinen höpsö virkkaus tietenkään vieläkään kaikkien makuun ole. Kun pitää olla "tyylikästä". Mutta nykyisin on onneksi useita eri tapoja virkata, joista voi valita itselleen sopivan.


Päädyin myös kerimään lankaa, koska sain kauniin itse värjätyn lankavyyhdin lahjaksi. Suuri kiitos Sinisukka! Se oli aivan mahtava etiäinen, sillä väri oli juurikin sopiva. Mukana ollut lankakerä olisi loppunut heti alkuunsa ja nyt oli millä jatkaa. Itse asiassa tuo toinenkin möykkylankakerä taisi olla lahjoitus, jos oikein muistan.



Virkkailin siinä pitkää soiroa hapsuineen ja reikineen, josta voisi tulla huivi. Paksu lanka oli liukuvärjättyä ja värit menivät aivan vahingossa hienosti "kohdakkain" eli huivin toisesta päästä tuli erivärinen kuin toisesta.


Sinistä, vihreää, ruskeaa, keltaista


Uusi lahjalanka meni sinne hyvin kaksin kerroin. Tämä ei ehkä ole vielä ihan valmis vaikka voisi ollakin. Tuumailen vielä vähän.


Virkkuut palasivat pitkän poissaolon jälkeen kotia kohti. Niillä on nyt jo kolme näyttelyä takana. Mitähän jännää onkaan tulossa?

lauantai 2. syyskuuta 2017

palleroita kukkaikkunalla



Kukkaikkunalla on taas jotain uutta! Palleroita. (ja vanhapoika tekee kukkaa mutta se on toinen juttu)


Tein reissun Tampereelle kukkakauppa Opuntiaan, koska sieltä saa erikoisempia kaktuksia. Oli siellä kyllä kivoja vehkojakin mutta niitä en nyt ollut hakemassa. Sanoivat että tosiaan juna tuo sinne asiakkaita Helsingistä asti useinkin. En yhtään ihmettele, oli niin kiva kauppa. Olihan siinä kova päättäminen mitä niistä ihanuuksista valitsisi.


Ostoksina oli pieni kaktus, jonka nimi jo pääsi unohtumaan ja pallerotyräkki Euphorbia obesa, jota olen kaivannut siitä lähtien kun edellinen kuoli. Jospa kolmas kerta toden sanoisi... kaktuksia en saa mätänemään talvella, mutta tämän tyräkin saan :( Ehkä en kastele tällä kertaa ollenkaan.




Mikähän se olikaan? Ehkäpä yritän selvitellä tälle nimeä netistä.


Kaktukselle ostin myös hienon nypyläisen suojaruukun ja kaveriksi trilobiittifossiilin Vapriikin museokaupasta. Ruukku sopi niin hyvin yhteen tuon itse tehdyn "piikkiruukun" kanssa. Niistä tuli uudenlainen asetelma ikkunalle.



Tilaa näille ei olisi ollut, mutta luovuin lopulta kapinitulehdestä, jota vaivasi jokin tauti ja lehdet käpristyivät. Tuli tilaa muutamalle pikkuiselle pallerolle.

tiistai 29. elokuuta 2017

Tekstiilit uusiks Hämeenlinnassa

Tiedoksi:

9.9.2017 Hämeenlinnassa Tekstiilit uusiks kierrätystapahtuma

Minunkin pitäisi sinne mennä, koska minun virkkuut poikkeavat siellä matkallaan juuri päättyneestä Pohjois-Pohjanmaan museon ITE-taidenäyttelystä. Taas sellainen viikonloppu, että olisi paljon kaikenlaista, mutta veisiköhän kierrätystapahtuma voiton ;)

Lisätietoja esim:


lauantai 26. elokuuta 2017

kasvit tikkuaskissa


Pitkään muhinut idea, vuosia. Joskus netissä nähty jotain samantapaista, ei tarkempia muistikuvia. Kasvi joka "kasvaa" tikkuaskista. Eli laatikkoa vetämällä saa isomman tai pienemmän kasvin. Minitaidetta keittiön seinälle.


Tikkuaski päällystetty paperilla, maalattu valkoinen pohjamaali ja leikkaa-liimaa-maalattu kasvi ruukkuineen siihen.



lauantai 19. elokuuta 2017

elokuun näkymiä


Ompas tuossa Töölönlahdella hauskasti maalattuja sähkökaappeja! Selvästi jokin kaunistuskampanja menossa. Kun ei kesällä ole käsityöt maistuneet, niin on sitten blogissakin liikuttava vain ideoinnin tasolla. Elokuussa on tullut nähtyä ja tehtyä kuitenkin kaikenlaista muuta mukavaa ja tässä muutamia esimerkkejä.


Helsingin kaupunginpuutarhan ruusutarha oli oikein hyväntuoksuinen ja komeasti kukassa. Kun on itsekin möyrinyt paljon kukkapenkeissä, niin on hyvä nähdä miten se oikein tehdään. Ei ole kotipihassa näin kaunista.

esimerkillistä!
 Aina ei voi sanoa samaa. Minua ärsyttää jatkuvasti enemmän huonosti hoidetut yleiset viheralueet. Tiedättehän: ruohoa ei leikata ennen kuin se on metristä pöheikköä ja kun jotain istutetaan, heitetään perään lasti haketta eikä asiaan sen koommin palata. Kohta paikalla on pujo- ja ohdakeviidakko. Että ottaa kaaliin. Säästetäänkö hoidossa? Olen ajatellut jopa aloittaa kuvasarjan "huonosti kitketty", mutta mennään nyt positiivisen kautta ja näytetään paraatipaikka. Ruusutarhassa on todella paikat ojennuksessa!


Olikohan ennen paremmin vain onko vain aika kullannut muistot? Tulee väkisin mieleen vuosikymmenien takaiset omat ajat kaupungin puisto-osastolla, Töölön piirissä muuten. Koskaan ei ollut kunnia häärätä tuossa puutarhassa vaikka esim. Finlandiatalon ympäristö muun muassa meille kuului. Kesäkukkaryhmäläisenä käytiin kuitenkin hakemassa tuolta kukkia istutettavaksi. Kyllä siinä tuli junan tuomalle moni uusi kaupungin kulma tutuksi. Ja lukemattomat petuniat ja marketat nypittyä.




Poikkesin myös Fiskarsin kesänäyttelyssä. Lähinnä koska kuulin, että siellä on esillä Liisa Jokisen vanhoja Hel Looks kuvia ja minäkin olen siellä joukossa 😀

Bongattu! Kuten myös muut näyttelyt. Sieltä tuli kaupan päälle hyvää virkkausinspiraatiota. Kaikkea sitä voikin virkata, kuten lautasellisen hernekeittoa! Liisa Hietasen teos Torstai.

***
No ei, kyllä sitä varmaan täytyy mennä taas kitkemään jotain eikä vaan höpistä. Minä nyt vaan tykkään siitä hommasta kuin hullu puurosta. Siisti kukkapenkki on ilo silmälle.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Jokke testaa: osterivinokas


Luulin että tämä olisi ollut ihan läpihuutojuttu ja pian tehty. Kaupassa tuli vastaan Helsienen osterivinokkaan kasvatuspaketti. Kokeillaan toki! Kuulostaa hauskalta! Omien herkkusienien kasvattaminen on käynyt joskus mielessä.


Tarvitaan rihmaston lisäksi vain kannellinen muoviastia ja kahvinpuruja. Vähän sellaista kierrätyshenkistä hommaa. Tosin en juo kahvia, että purut piti taas kerjätä työkavereilta. Siinäköhän homma meni vähän mönkään? Tai muuten vaan desinfiointi epäonnistui, sillä rihmaston lisäksi sain aikaan homekasvuston. Äyk. Myöhemmin keksin, että kannattaisikohan myös purut kuumentaa hyvin ennen kuin lisää ne astiaan? Etteivät ne ole seisseet huoneenlämmössä liian pitkään. Tai ehkä lisäsin liikaa purua liian usein. Kiire kostautui.


Aloitin homman innolla viikkoa ennen juhannusta, että juhannukseksi omat sienet, mutta eipä niitä vielä elokuussakaan näy. Purkki on nyt kyllä täynnä reippaan näköistä rihmastoa ja homekin on peittynyt. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato. En nyt vielä heitä rihmastoa kaivoon, mutta en arvannut, että on ihan näin pitkällinen projekti. Jotain on varmaan mennyt mönkään. Toivottavasti voin pian raportoida muhkeista itiöemistä.

sienet taistelevat

Pitäisi kai lukea lisää ohjeita valmistajan nettisivulta:

sunnuntai 6. elokuuta 2017

kesäjaloille


Kesäpuuhaa piisaa vaikka mitä hauskaa. Takana muun muassa juoksutapahtuma Espoon rantaraitilla (kai sitä kaikkea pitää kokeilla). Tulossa hemmottelua väsyneille jaloille. Ostin hoitoturvetta ja sekoitin itse muita hoitoaineita.


Kookosöljystä ja manteliöljystä jalkavoide, piparminttutuoksulla. Kuorinta-aine merisuolasta ja manteliöljystä. Hiukka eukalyptusta. Kierrätin pari vanhaa purkkia. Ohjeita katsoin ohjeellisesti kirjasta ja jostain lehdestäkin olen joskus sekoitussuhteita katsellut. Tuskin se kovin tarkkaa on, laittaa sellaisia öljyjä joista itse pitää.


Vaikka eihän tässä juuri ole kovin kevyissä kengissä tarennut tänä kesänä. Kierrätyskeskuksesta löysin kivat nahkasandaalit ja tuunattavaksi hollannikkaat. Jäi silloin Hollannin matkalla ostamatta, nuo maksoivatkin nyt vain puolitoista euroa. Hyvin säästyi rahaa :) On tarkoitus hioa lakat pois ja maalata. No, jos ei sandaaleilla tarkene pehmoisiksi rasvatuilla jaloilla läpsytellä, niin hollannikkaita käytetäänkin sitten perinteisesti villasukkien kanssa...


lauantai 29. heinäkuuta 2017

vapaasti virkattua: lehmuspaita


Pitkästä aikaa jokin käsityö! Olen kesän mittaan virkkaillut pitkähihaista puseroa. Käytin siihen sekalaiset bambu- ja pellavasekoitelangat, joita on tullut silloin tällöin muutama kerä alesta osteltua. Lisänä omia "roskisvärjäyksiä".



Malli on aivan omasta päästä keksitty. Aloitin vaihteeksi kauluksesta ympyränä. Yläkuvassa näkyy miten seuraavaksi virkkasin etu- ja takakappaletta edestakaisin, kunnes on saavutettu kainalot. Sitten taas ympyräksi helmaa kohti. Siinä keksin sellaisen jujun, että helma on pitempi sivuista. Tuohan on muuten pylväillä virkattu, paitsi edessä ja takana keskellä kiinteillä silmukoilla, niin sivulle muodostui liepukat. Sivuilla on myös levennys, kaksi silmukkaa samaan. 



Hihat on aloitettu myös ylhäältä alas. Kauluksessa ja hihan aukoissa on kiinteitä silmukoita, että olisi hieman tukevampi.


Lehmuspaidaksi keksin kutsua sitä, koska siinähän on aivan samat värit kuin juhannuksena bongatussa lehmuskiitäjässä! Aika ihmellinen otus! Vaikka paidassa värit ovatkin minusta hieman tylsät. Sellaiset neutraalit.




LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...