sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Mummonpalsami mökkeilee


Bongasin kesällä Pielisen museossa oikein herttaiset mummonpalsamit (Impatiens balsamina). Nuo vanhan ajan kasvit sopivat museomökin akkunalle oikein hyvin.



Lisäksi niistä tuli yhtäkkiä sellainen muistuma, että juuri nuo kasvit olen varmaankin maalannut kesämökin rullaverhoon (tehty jo aikaa sitten)! Nythän onkin jo hyvä ruveta kaipaamaan mökille. Kyseessä on itse tehty rullaverho, jonka mallina oli pikkiriikkinen kuva Sköna hem -lehdessä. Jossain Ruotsissa oli pieni firma, joka teki vanhoihin 1800-luvun malleihin perustuvia rullaverhoja. No, en viitsinyt ruveta tilaamaan, vaan ostin pätkän pellavakangasta, harjanvarsia ja paksua pellavanarua. Myös pari silmukkaruuvia ja metallirenkaat tarvittiin. Maalasin kuvion pensselillä kangasvärillä. Jotenkin se tuntui sopivalta mökin vanhaan tunnelmaan vaikka ei mikään museomökki olekaan.



Olin joskus hahmotellut itse tehtävän rullaverhon kaavakuvan paperilapulle, yritin nyt siirtää sen tänne. Varmaankin jostain verhokirjasta löytyy lisätietoa. Lyhykäisesti kankaan ylä- ja alalaitaan ommellaan taitteet  ("putkilot") rimoille. Alareunassa on hyvä olla pyöreä rima, koska se rullaantuu. Ylälaitaan kiinnitetään metallirenkaat, joiden läpi vetonaru kulkee. Vetonarun mallin voi muuten luntata bambuverhosta, jos sellainen sattuu kotoa löytymään. Ruuvasin vielä ylärimaan silmukkaruuvit, joista verhon saa kiinni ikkunankarmiin. Vetonarulle pitää vielä kehittää jokin "stoppari". Naru täytyy sitaista kiinni johonkin, jotta verho pysyy rullattuna.


Kovin ylimalkainen ohjeentynkä, mutta muistutuksena, että rullaverhonkin voi tehdä itse.

6 kommenttia:

Tuuli kirjoitti...

Tosi kiva tuo tekemäsi rullaverho! Eipä olisi tullut itselleni mieleen ruveta itse rullaverhoa tekemään, mutta hyvinhän se näköjään onnistuu :)

Mun Tekemä kirjoitti...

Ihana rullaverho! Kiva kun laitoit mallikuvan. Haluan ehdottomasti kokeilla!

Jokke kirjoitti...

Rullaverho on oikeastaan ihan yksinkertainen, mutta voi mennä vähän ennen kuin hiffaa miten naru menee. Minäkin laitoin sen ensin jotenkin väärin, kun muistilappuni oli niin surkea töherö. Sitten tajusin että bambuverhossa on sama mekanismi ja sen mukaan onnistuin.

pikkukimalainen satu kirjoitti...

Ihan menee sydän sykkyrälle tuosta museoikkunasta..oi oi. Ihanan tunnelmallinen kuva. Ja hieno rullaverho, tietysti ;)

E kirjoitti...

Tykkään! Rullaverhojen itse tekemisen mahdollisuudesta toki tiesin, mutta minkäs ihminen laiskuudellaan mahtaa. Nuo maalatut kukat ovat aivan ihanat! Enpä pitäisi outona, jos meidänkin ikkunaan joku päivä ilmestyisi tuollaiset, 1800-lukua kun harrastan :)

Jokke kirjoitti...

Museolla oli monta tunnelmallista paikkaa, jokin siinä puupinnassa vaan viehättää. No niin, reippaasti vaan kartanoonkin uudet verhot :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...