sunnuntai 24. syyskuuta 2017

syksyn satoa


Kukkaikkunalla olisi satoa tarjolla. Mukelo Bowiea volubilis näyttäisi tekevän paljon siemeniä.


Ja itupökkövehkat Amorphophallus bulbifer ovat tehneet useita "bulbeja" joista se on saanut nimensäkin. En ole kokeillut kasvattaa pökkistä näistä "lehtisilmuista". Voisi jonkun laittaa multaan kokeeksi. Varmaan täytyy istuttaa jo nyt syksyllä vaikka on lepoaika tulossa ja lehdet kuihtuvat. Tuo ei varmaan säily kevääseen asti ihan noin vain. Mutta en oikeastaan tiedä. Uusi juttu.


Lehti on tämmöinen ja varsi tuollainen. Jos joku haluaa näitä itselleen, niin ylimääräisiä olisi. Minulla on näitä jo ihan liikaa. Nämä ovat siementaimia ja lisääntyvät nyt näin suvuttomasti.


lauantai 16. syyskuuta 2017

matkakuumetta taas


Ilmassa taitaa olla vähän matkakuumetta.


Sain tuliaisiksi hienon käsintehdyn nahkakantisen muistivihkon. Tulevia matkakertomuksia varten. Keräsin tähän yhteen muutamia muitakin matka-aiheisia hankintoja. Kierrätyskeskuksen ilmaistorilta Etna-matkamuistolautanen ja Etsyn kautta muutamia insipiroivia kuvia: kartta- ja kaktuskollaasit sekä pikku kortti.



Voi, en kyllä ollenkaan osaa heittää koko matkasuunnitelmaa romukoppaan ja lähteä vaan, en ole sen tyyppinen ihminen.  Eiväthän asiat koskaan mene ihan suunnitellusti ja osaan sentään sopeutua.


Karttakollaasissa oli niin hauskasti juuri se gepardimatkan kohta :)


Etnakin on vielä näkemättä eikä nytkään ole sen vuoro, toivottavasti joskus loksahtaa asiat kohdalleen ja onnistuu.

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Tekstiilit uusiks osa 2


Terveisiä eilisestä Tekstiilit uusiks -kierrätystapahtumasta Hämeenlinnasta.

En ehtinyt itse ihan kaikkea kiertää ja esitelmätkin jäivät kuulematta. Ehdin napata vain muutaman kuvan ihan siitä lähiympäristöstä. Siinäkin oli jo vaikka mitä hauskoja opiskelijoiden (ja kurssilaisten?) tekemiä käsitöitä.


Virkatulla polkupyörällä ajava kissa :)


Räsylinnut olivat selvästi suosittuja. Niitä moni tutkaili tarkkaan ja Valkeakosken opistolla näytti olevan kurssi tulossa. Vaikeita kuvattavia kun eivät pysy paikallaan.


Läpsykkähousut, nämä olisivat ihan mahtavat! Tekstiilien kierrätystä näkyi todella monella tavalla tehtynä. Monenlaista ideaa olisi ollut tarjolla.


Minun virkkuut olivat siinä myös esillä ja itse virkkasin ja kehuin vapaavirkkauksen suloja. Kävihän siinä moni ihminen tunnustamassa, että se ohjeiden seuraaminen latistaa käsityöinnon eli hengenheimolaisia löytyy. Muutama vanhempi henkilö omistikin jo Villit virkkausmallit -kirjan ja aikoivat heti kaivaa sen naftaliinista. Sille kuulemma 80-luvulla naureskeltiin, ei tainnut aika olla kypsä sellaiseen. Eihän tälläinen höpsö virkkaus tietenkään vieläkään kaikkien makuun ole. Kun pitää olla "tyylikästä". Mutta nykyisin on onneksi useita eri tapoja virkata, joista voi valita itselleen sopivan.


Päädyin myös kerimään lankaa, koska sain kauniin itse värjätyn lankavyyhdin lahjaksi. Suuri kiitos Sinisukka! Se oli aivan mahtava etiäinen, sillä väri oli juurikin sopiva. Mukana ollut lankakerä olisi loppunut heti alkuunsa ja nyt oli millä jatkaa. Itse asiassa tuo toinenkin möykkylankakerä taisi olla lahjoitus, jos oikein muistan.



Virkkailin siinä pitkää soiroa hapsuineen ja reikineen, josta voisi tulla huivi. Paksu lanka oli liukuvärjättyä ja värit menivät aivan vahingossa hienosti "kohdakkain" eli huivin toisesta päästä tuli erivärinen kuin toisesta.


Sinistä, vihreää, ruskeaa, keltaista


Uusi lahjalanka meni sinne hyvin kaksin kerroin. Tämä ei ehkä ole vielä ihan valmis vaikka voisi ollakin. Tuumailen vielä vähän.


Virkkuut palasivat pitkän poissaolon jälkeen kotia kohti. Niillä on nyt jo kolme näyttelyä takana. Mitähän jännää onkaan tulossa?

lauantai 2. syyskuuta 2017

palleroita kukkaikkunalla



Kukkaikkunalla on taas jotain uutta! Palleroita. (ja vanhapoika tekee kukkaa mutta se on toinen juttu)


Tein reissun Tampereelle kukkakauppa Opuntiaan, koska sieltä saa erikoisempia kaktuksia. Oli siellä kyllä kivoja vehkojakin mutta niitä en nyt ollut hakemassa. Sanoivat että tosiaan juna tuo sinne asiakkaita Helsingistä asti useinkin. En yhtään ihmettele, oli niin kiva kauppa. Olihan siinä kova päättäminen mitä niistä ihanuuksista valitsisi.


Ostoksina oli pieni kaktus, jonka nimi jo pääsi unohtumaan ja pallerotyräkki Euphorbia obesa, jota olen kaivannut siitä lähtien kun edellinen kuoli. Jospa kolmas kerta toden sanoisi... kaktuksia en saa mätänemään talvella, mutta tämän tyräkin saan :( Ehkä en kastele tällä kertaa ollenkaan.




Mikähän se olikaan? Ehkäpä yritän selvitellä tälle nimeä netistä.


Kaktukselle ostin myös hienon nypyläisen suojaruukun ja kaveriksi trilobiittifossiilin Vapriikin museokaupasta. Ruukku sopi niin hyvin yhteen tuon itse tehdyn "piikkiruukun" kanssa. Niistä tuli uudenlainen asetelma ikkunalle.



Tilaa näille ei olisi ollut, mutta luovuin lopulta kapinitulehdestä, jota vaivasi jokin tauti ja lehdet käpristyivät. Tuli tilaa muutamalle pikkuiselle pallerolle.

tiistai 29. elokuuta 2017

Tekstiilit uusiks Hämeenlinnassa

Tiedoksi:

9.9.2017 Hämeenlinnassa Tekstiilit uusiks kierrätystapahtuma

Minunkin pitäisi sinne mennä, koska minun virkkuut poikkeavat siellä matkallaan juuri päättyneestä Pohjois-Pohjanmaan museon ITE-taidenäyttelystä. Taas sellainen viikonloppu, että olisi paljon kaikenlaista, mutta veisiköhän kierrätystapahtuma voiton ;)

Lisätietoja esim:


lauantai 26. elokuuta 2017

kasvit tikkuaskissa


Pitkään muhinut idea, vuosia. Joskus netissä nähty jotain samantapaista, ei tarkempia muistikuvia. Kasvi joka "kasvaa" tikkuaskista. Eli laatikkoa vetämällä saa isomman tai pienemmän kasvin. Minitaidetta keittiön seinälle.


Tikkuaski päällystetty paperilla, maalattu valkoinen pohjamaali ja leikkaa-liimaa-maalattu kasvi ruukkuineen siihen.



lauantai 19. elokuuta 2017

elokuun näkymiä


Ompas tuossa Töölönlahdella hauskasti maalattuja sähkökaappeja! Selvästi jokin kaunistuskampanja menossa. Kun ei kesällä ole käsityöt maistuneet, niin on sitten blogissakin liikuttava vain ideoinnin tasolla. Elokuussa on tullut nähtyä ja tehtyä kuitenkin kaikenlaista muuta mukavaa ja tässä muutamia esimerkkejä.


Helsingin kaupunginpuutarhan ruusutarha oli oikein hyväntuoksuinen ja komeasti kukassa. Kun on itsekin möyrinyt paljon kukkapenkeissä, niin on hyvä nähdä miten se oikein tehdään. Ei ole kotipihassa näin kaunista.

esimerkillistä!
 Aina ei voi sanoa samaa. Minua ärsyttää jatkuvasti enemmän huonosti hoidetut yleiset viheralueet. Tiedättehän: ruohoa ei leikata ennen kuin se on metristä pöheikköä ja kun jotain istutetaan, heitetään perään lasti haketta eikä asiaan sen koommin palata. Kohta paikalla on pujo- ja ohdakeviidakko. Että ottaa kaaliin. Säästetäänkö hoidossa? Olen ajatellut jopa aloittaa kuvasarjan "huonosti kitketty", mutta mennään nyt positiivisen kautta ja näytetään paraatipaikka. Ruusutarhassa on todella paikat ojennuksessa!


Olikohan ennen paremmin vain onko vain aika kullannut muistot? Tulee väkisin mieleen vuosikymmenien takaiset omat ajat kaupungin puisto-osastolla, Töölön piirissä muuten. Koskaan ei ollut kunnia häärätä tuossa puutarhassa vaikka esim. Finlandiatalon ympäristö muun muassa meille kuului. Kesäkukkaryhmäläisenä käytiin kuitenkin hakemassa tuolta kukkia istutettavaksi. Kyllä siinä tuli junan tuomalle moni uusi kaupungin kulma tutuksi. Ja lukemattomat petuniat ja marketat nypittyä.




Poikkesin myös Fiskarsin kesänäyttelyssä. Lähinnä koska kuulin, että siellä on esillä Liisa Jokisen vanhoja Hel Looks kuvia ja minäkin olen siellä joukossa 😀

Bongattu! Kuten myös muut näyttelyt. Sieltä tuli kaupan päälle hyvää virkkausinspiraatiota. Kaikkea sitä voikin virkata, kuten lautasellisen hernekeittoa! Liisa Hietasen teos Torstai.

***
No ei, kyllä sitä varmaan täytyy mennä taas kitkemään jotain eikä vaan höpistä. Minä nyt vaan tykkään siitä hommasta kuin hullu puurosta. Siisti kukkapenkki on ilo silmälle.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...